Kuvatarinan aika & uutta nukkelapsosta

Laittakaa soimaan pakko!!!!

KT // Carrie

Carrie: Minunko tarinani? Hmm, hieman tylsä mitä se voisi olla.

Carrie: Synnyin Nightmistien perheeseen. Velhojen sukuun Halysaihin, se on pieni kaupunki Memorian valoudenpuolella.

Carrie: Siskoni oli tällöin neljävuotias. Muistan hänestä vain hänen ruskeat hiuksensa.

noi on ruskeat, okei?

Carrie: Kun olin viisivuotias, siskoni sai tarpeekseen, minusta. Siitä, että sain kaiken vanhempiemme huomion. Siitä, ettei häntä enää huomioitu, rakastettu...

Carrie: Muistan hänen juuri edellisenä päivänä ennen hänen katoamistaan huutaneen minulle raivoissaan, kuinka olin pilannut hänen elämänsä, varastanut vanhempiemme rakkauden ja kuinka olin vain pelkkä lellitty kakara.

Carrie: Vietin sen loppupäivän itkien sängyssäni. Ne sanat sattuivat, se sattui, kun olin vienyt vanhempiemme rakkauden. Kuinka olin aiheuttanut siskolleni pelkkää kurjuutta.

Carrie: En muista seuraavasta päivästä juuri mitään. Muistan vain vanhempieni sanat: "vihdoinkin pääsimme eroon siitäkin riesasta." Tiesin tasantarkkaan ketä he tarkoittivat. Siskoani.

Carrie: Silloin tajusin kuinka karu elämä oikeasti oli. Kuinka rakkaimmat ja hyväsydämmiseksi luulleeni ihmiset oikeasti ovat julmia ja sydämmettömiä.

Carrie; Siitä hetkestä lähtien on minun ollut hyvin vaikea luottaa kehenkään. Aloin olemaan yksin huoneessani lukemassa. Kirjat ovat olleet siitä asti jonkinlainen eristys todellisuudesta. Ne ovat olleet kuin toinen maailma jonne voisin sulkeutua. Siedettävimpiä kuin todellisuus...

Carrie; Yhdeksänvuotiaana päätin lähteä etsimään velho opettajaa. Ainakin se oli syyni lähteä kotoa. Sisälläni kuitenkin tiesin, että lähtisin, koska en voinut sietää vanhempiani.

Carrie: Nykyään asunkin velhotar opettajani Rowanin kanssa.

Carrie: Siinä oli minun tarinani.

~~~

Helouuuuuw, täällä tälläistä, oisko sen kahden kuukauden postaustauon jälkeen tapahtunut?
  No, mutta tervehtikää tosiaan Carrieta, dal angea, unelmalapsostani.
Oooooh, unohin aivan mainita, myin Cordelian... neitoon ei vain ollut ollenkaan motivaatiota, eikä kuvista tullut yhtään hyviä. Oon todella iloinen tuosta päätöksestä ja Cordelia sai varmasti paremman kodin<3

Kuvatarinasta senverran. että heittäkää ihmeessä mielipidettä!
Yllätyin, kuinka hyvin itseasiassa nämä kuvat valoittuivat ja laatu pysyi. Tärähtänyisyyttä kuvissa voi kyllä nähdä :)
   Ja jos joku ei siis ymmärtänyt, niin kun Carrie sanoi, että "kuinka rakkaimmat ja hyväsydämmiseksi luulleeni ihmiset oikeasti ovat julmia ja sydämmettömiä" Carrie viittasi tuossa vanhempiinsa :D


~~~~

Noniin, tosiaan, siirrytäänpä vaikka kuviin!
Laittakaapa musiikkia, jos jaksatte kelata ylös sammuttamaan edellinen<3
Ja siis musiikki ei oikein sovi, mut ihs UwU

Haluaisin sanoo, että "juu, Penny on minun omaisuutta<3" mutta en voi kun on $aran :(

Toisena päivänä Carrie sai lainata Sofien vanhaa peruukkia. Mitäs mieltä olette? Itse tykästyin aivan superisti, ja katsotaan jos joskus Carriesta tollanen tulisikin!

Kun olet $aran luona ja tajuathan, et "herranjumala Harul ei oo enää tyttistä ja se on nii söpö ja håt ja masentunu, et vois nää söpöt kakarat laittaa yhteen<33" ja sitte kokoajan räpläät näitä kahta ja asettelet söpösti :D

~~~~

Nähdään ensi postauksessa, ja siis heittäkääpä kommentteja ja heippaaa! UwU